Haaveena mozzarella, 7 #

Maria nojasi katutolppaan Sigh- nimisen baarin edustalla. Hän hymyili minulle ja dumppasi tupakan tumpin. Olin epävarma, mitä minä tällä edes hain? Minulla ei ollut todellakaan sellainen fiilis että haluaisin vetää lärvit, saati että tutustuisin ihmisiin. Olisin halunnut juosta pakoon, mutta Maria johdatti minua varmasti eteenpäin, kohti narikoita. Rutistin häntä kädestä.
" Maria, en ole oikein varma tästä.. ", kuiskasin.
" Älä huoli, minä pidän huolta sinusta ", hän sanoi ja hymyili lempeästi. Kävelimme eteenpäin, Maria itsevarmasti lanteitaan keinuttaen, minä hiirulaisena sipsuttaen. Joidenkin miesten kasvot kääntyivät meihin päin. Välttelin heidän katsettaan, vaikka tiesinkin heidän katsovan Mariaa.
" Mitä otat? " Maria kysyi, ja pysähtyi tanssilattialle.
" Et kai sinä jät.. jätä minua? ", sanoin änkyttäen. En ymmärtänyt itseäni, miksi olin näin hädissäni?
" Tulen ihan pian takaisin. Mitä otat? " Maria kysyi.
" Jäävettä ", mumisin.
" Höpsis, kai sinä nyt sentään siiderin otat? ", hän kysyi. Kohautin olkapäitäni. Maria kääntyi ja lähti. Minä jäin seisomaan yksin tanssivien ihmisten keskelle. Hyppelin arasti salin reunalle. Huokaisin syvään. Olin hyvästellyt baarit jo vuosi sitten, eläen haaveessa äitiydestä. En kaipaisi enää tätä. Mutta toisin kävi.
" Odotatko jotain? ", kysyi selkäni taakse ilmaantunut mies. Käännyin katsomaan häntä. Hänellä oli päällään farkut, t-paita ja ruutupaita. Hiukset olivat edestä geelillä pystyssä.
" Ö.. E..En..Tai siis.. Tuota..", puristin nyrkkini yhteen. Nolaisin itseni vain itseni tällä naurettavalla jännityksellä.
" Tulisitko tanssimaan? ", mies virnisti leveästi. Hymyilin pienesti, pelokkaasti.
Hän tarttui minua kädestä ja veti perässään keskelle välkkyviä valoja. Hän tarttui minua hartioista ja tanssi vauhdikkaasti musiikin tahtiin. Yritin hymyillä ja seurata hänen liikkeitään.
" Olen huono tanssimaan ", sanoin hiljaa.
" Onneksi sinulla on minut, voin opettaa ", hän sanoi ja iski silmää. Katsoin epävarmasti kun hän kulki taakseni, tuli minuun ihan kiinni ja tarttui minua lantiosta. Hän lauloi hiljaa korvani juuressa laulun tahtiin, ja keinutti minua tahdissaan. Puristin silmäni kiinni, mutta en halunnut pahoittaa hänen mieltään. Katselin muita pareja ja pyrin ottamaan heistä mallia. Ehkä niin voisin ilmaista että minun pitäisi mennä. Kurotin käteni koskemaan hänen poskeaan, ja yritin työntää hänen kasvojaan minusta pois päin. Hän ymmärsi eleeni täysin väärin, ja hänen kätensä alkoivat vaeltelemaan vartalollani. Katselin kauhuissani kuinka kädet tulivat aina vain lähemmäs rintojani. Pidätin hengitystäni. Apua apua apua, purin huultani paniikissa. Mitä jos hän suuttuisi minulle jos työntäisin hänet pois. Sitten kappale loppui, kädet pysähtyivät. Mies käänsi minut, ja hetkessä hänen kasvonsa olivat lähellä omiani. Hän sulki silmänsä ja tuli lähemmäs. Menin täysin pakokauhun valtaan. Samassa joku tönäisi minua ja nauroi räkäisesti.
" Oho, Rene, joko sulla on uus muija pyörityksessä! ", likaisen näköinen mies sanoi.
" Tom, lopeta ", Rene sanoi ärtyneenä.
" Jaa jaa, no, jätän teidät rauhaan.. ", hän sanoi ja horjahti. Samassa olutpullo tippui hänen kädestään, pirstoutuen kymmeniksi sirpaleiksi. Tapahtumat kelautuivat mielessäni, lentävästä kaljapullosta aivan kasvojeni ohitse, tilanteeseen jossa Renen levottomat kädet liikkuivat vartalollani. Käteni tärisivät taas, kun katselin sirpalemerta ympärilläni. Juoksin päättömästi eteenpäin, pakoon elämääni, pakoon niitä tosiasioita jotka pystyin vasta nyt käsittämään.